Suomi rauhan tielle, ei Natoon!

Olen huolestunut niistä poliittisista tahoista, jotka ovat innokkaasti
suuntaamassa pientä maatamme Naton jäseneksi. Päättäessämme
eduskunnassa 91-95 EU:iin liittymisestä minun ja valtaenemmistön kantaan
vaikutti nimenomaan sotilasturvallisuus, mikä tarkoittaa sitä, että Euroopan
kansat eivät nostaisi enää aseita toisiaan vastaan.

Euroopan maiden on istuttava samassa pöydässä päättämässä maittensa
asukkaiden hyvinvoinnin turvaamisesta ja yhä vapaammasta liikkumisesta
niin työ- kuin vapaa-ajankin tarpeiden mukaan. Venäjän presidentti Putinin
lausunto (lehdistökonferenssi 1.2.07) Suomen liittymisestä Naton jäseneksi
eli sotilasliiton rakenteiden tuominen Suomen alueelle Venäjän rajalle ei auta
parantamaan Suomen ja Venäjän suhteita. Voiko sen selvemmin sanoa?

? Puolustuspoliittinen selonteko tulee antamaan selkeän linjan kyseisestä
asiasta tulevan eduskuntakauden aikana; siinä käsitellään kaikki maatamme
koskevat turvallisuuspoliiittiset uhkatekijät. Haluan tehdä työtä Suomen puolesta
niin, että Suomi on nimenomaan rauhan rakentaja, ei sotiin osallistuja. Kaikki
voimassa olevat sodat tarvitsevat kipeästi kriisinhallinta-, lääketieteellistä ja
muuta humanitääristä apua.

Menneitten sotiemme kunnioitettavat veteraanit ansaitsevat arvon, ja kaatuneet
sankarivainajat tuotakoon mahdollisuuksien mukaan valtion varoin lepäämään
kotikuntiemme sankarihautoihin. Sivistysvaltion ominaisuuksiin on kuuluttava
kansalaisistaan - niin elävistä kuin kuolleistakin - huolehtiminen.

On huomioitava, että aina sotiin osallistuttuamme 20 % maamme pojista on
tuotu arkuissa kotiin. Tämän takia rauhantyön ottaminen keskeiseksi ulkopoliittiseksi
teemaksi on erittäin tärkeää. Asian vakavuuden ja ajankohtaisuuden todistavat
päivittäiset uutiset Irakissa menehtyneistä siviili- ja sotilasuhreista. Jos tulen
maalisvaaleissa valituksi valtiopäiville, kyseessä oleva asia on yksi keskeisimmistä t
eemoistani.
>> Sivun alkuun

Vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuus Seinäjoen liikenteessä

Olen huolestuneena juostessani seurannut raskaan liikenteen kulkureittejä
Seinäjoella ja sen ympäristössä. Muun muassa Huhtalantien kautta kulkeva
täysperävaunurekkaliikenne vaarallisine ja suurine lasteineen Tampereelta
Vaasaan on hälyttävä turvallisuusriski. On vain aikojen kysymys, milloin
vaarallisia aineita kuljettava lasti aiheuttaa suuronnettomuuden koulujen,
asuinrakennusten ja sairaaloiden läheisyydessä.

Pidän suuressa arvossa Etelä-Pohjanmaan Liiton esitystä hallitusohjelmaksi
2007-2010, jossa perustellaan Valtatie 19:n kehittämistä ja Seinäjoen itäisen
ohikulkutien rakentamista seuraavasti: " Nykyinen valtatieyhteys kulkee
Seinäjoen kaupungin katuverkon kautta. Seinäjoki on ainoa maakuntakeskus,
jonka läpi kulkee raskas liikenne. Valtatieliikenteen käyttämä katuverkko on
erittäin ruuhkainen ja aiheuttaa ongelmia paitsi liikenteen sujumiselle myös
liikenneturvallisuudelle. Ohikulkutie parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja
liikenneturvallisuutta siirtämällä raskaan liikenteen ja vaarallisten aineiden
kuljetukset pois vilkkaasta kaupunkikeskuksesta."

Tämän kaltaisen toiminnan kehittämisessä olen sydämestäni mukana, jos
tulen valituksi Seinäjoelta eduskuntaan maalisvaaleissa, ja uskon kaikkien
tulevien maakunnan kansanedustajien yhteistyöhön tässä elintärkeässä
asiassa..

Kevyen liikenteen väylät ovat Seinäjoella keskusta-aluetta lukuun ottamatta
esimerkillisesti suunnitellut niin pyöräilijöille, hölkkääjille ja kävelijöillekin.
Juostessani tai pyöräillessäni työmatkojani olen havainnut, että nuoriso
käyttää pyöriä kulkuvälineinään todella runsaasti. Siksi väylien edelleen
kehittäminen on lasten turvallisuuden kannalta tähdellistä..

Yhä kasvava yksityisautoilu ja ohikulkeva rekkaliikenne antaa aihetta pohtia
joukkoliikenteen todellista uudelleenarviointia.. Tulevaisuuden visioita voisi
olla bussi- raideliikenteen kehittäminen paikallisliikenteen vaihtoehdoksi uusia
liikenneväyliä kaavoitettaessa, mikä tarkoittaa sitä, että tielinjojen yhteyteen
varataan raideliikenteenkin väylät. Tämä on käytäntönä monissa Euroopan
kaupunkikeskuksissa, ja pidän kannatettavana, että jo 2020-luvulla Seinäjoella
huristettaisiin keskieurooppalaisittain töihin raiteitse..

Valmisteilla olevat kuntaliitokset ovat ensiaskeleita parempien liikennejärjestelyjen
turvaamiseen maakuntakeskuksemme alueella.. Turvallisemman liikennekulttuurin
kehittämisen puolesta.
>> Sivun alkuun

Kuntaliitospäätös tehtävä

”Suur-Kuopion väkiluku olisi toteutuessaan lähes 120 000” uutisoi Helsingin
Sanomat 12.12., ja selvitysmiehet ovat aloittamassa työtään. Eduskunnan
kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelakiesitys edellyttää kunnilta
joko seutukunnallisia liitoksia tai laajaa yhteistoiminnan tiivistämistä.

Seinäjoen ja Peräseinäjoen onnistunut liitos rohkaisee myös Ylistaron ja
Nurmon mukaantuloon. Päättäjien on uskallettava kertoa kantansa jo
hyvissä ajoin ennen maalisvaaleja. Se on avointa ja rehellistä tiedonsaantia
äänestäjille, ja joka tapauksessa meidän on ajateltava alueemme tulevaisuutta
10-20 vuoden tähtäyksellä.

Uusi laajempi Seinäjoki, joka on Kuopio-hanketta paljon pienempi, tuo
selvitysmiesten ja virkamiesvalmistelujen mukaan varmasti hyvinvointia ja
menestystä kaikille osapuolille. Liitos tuo kuntalaisille turvallisuutta ja uskoa
kehittää niin itseään kuin asuinpaikkaansakin; vahvalla ja valtakunnallisesti
uskottavalla seudulla on helpompi käynnistää myös erilaista yritystoimintaa,
joka puolestaan lisää alueen työllisyyttä.

Mahdollisesti yhteen liittyvät kunnat käyttävät jo nyt toistensa palveluita ja
työssäkäynti-, saaati kuntarajaa, ei välttämättä enää erota.

Seinäjoen valtuuston laaja enemmistö antoi hyväksyntänsä liitokselle ja näkee
aivan oikein Etelä-Pohjanmaan kasvukeskuksen vahvistamisen kaikkien hyötynä. 

Ollessani eduskunnassa kaudella 91-95 kävimme laajan ja monipuolisen
keskustelun Suomen liittämisestä Euroopan unioniin. Itse tein myönteisen
ratkaisun turvallisuuspoliittisista syistä ja siksi, että uudet sukupolvet saavat
laajempia mahdollisuuksia ongelmitta koko Euroopan alueella.

Liittyminen laajempaan kokonaisuuteen ei vienyt Suomen itsenäisyyttä tai
identiteettiä vaan se on pikemminkin vahvistunut maamme jäsenyysvuosien
aikana; puheenjohtajuuskautemmekin on sujunut suurilta osin kiitettävästi,
ja sen tuloksia ja esityksiä arvioidaan lähivuosina.

Sanon asian kuntatasolla avoimesti ja suoraan: kannatan Ylistaron, Nurmon
ja Seinäjoen rajatonta tulevaisuutta.
>> Sivun alkuun

Yksilön kunnioittaminen hyvinvointiyhteiskunnassa (Kolumni Ilkassa)

Useista kansalaisten pyynnöistä ja kehotuksista innostuneena aloitan
nyt kirjoitussarjan, ajatusteni maratonjuoksun. Seinäjoen on saatava
kehittyvänä maakunnan ytimenä oma keskustalainen kansanedustaja
eteläpohjalaisten asianajajaksi. Siksi rohkenin lähteä kansanäänestykseen,
jonka turvin nyt jatkan puolueväen tuella takaisin entiseen työpaikkaani,
jossa olin kauden 1991 - 1995.

Entisenä Keski-Lahden seurakunnan kirkkovaltuutettuna ja seurakunta-
neuvoston jäsenenä uusin paikkani pääsemällä Seinäjoen kirkko-
valtuustoon työtä jatkamaan. Tiedän saaneeni kannatusta yli puoluerajojen,
mikä antaa minulle uskoa menestykseen tulevissa maalisvaaleissa 2007,
jonka ennakkoäänestysaika on niinkin pian kuin 7.-13.3.

Haluan osaltani innostaa kansalaisia vaaliuurnille; jokaisen ihmisen
mielipiteellä on arvoa ja merkitystä, ja toivon äänestysaktiivisuuden
mahdollisimman suureksi koko Suomessa.

Kansanvallan syvin tarkoitus ilmenee vapaissa vaaleissa äänioikeuden
juhlavuonna äänestää kansamme tulevaisuudesta, hallituksesta, sen
ohjelmasta viedä lainsäädäntötyötä eteenpäin. Näin jokainen suomalainen
äänestäjä viitoittaa tien suomalaisen sivistyksen, innovaation, yritystoiminnan,
koulutustarpeen ja muun luovuuden uuteen nousuun. On alkamassa
luovuuden uusi aika.

Kokemukseni oppositiopolitiikasta v. 91-95 osoitti sen, että teen nyt
työtä hartiavoimin puolueemme vaalivoitoksi, suurimmaksi puolueeksi
pääsemiseksi. Näin arvostettu pääministerimme Matti Vanhanen saisi jatkaa
arvokasta työtään. Itse olen valmis tavoittelemaan vaikka kulttuuriministerin
postia, jos maakunnan väki äänestää minut uudelleen eduskuntaan.

30-vuotinen taiteilijaurani, nelivuotinen sivistysvaliokuntakokemukseni ja
15 vuotta Lahden kaupunginvaltuutettuna antavat hyvän lähtöaseman
tulevaisuudelle. Maratonjuoksuni on nyt alkanut, ja maali on maaliskuussa,
arvoisat lukijani.
>> Sivun alkuun